SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

uusi (27) (komparatiivi uudempi, superlatiivi uusin) (taivutus)

  1. iältään pieni (esine tai asia); vasta tai äskettäin ilmestynyt tai saatu; käyttämätön, vähän aikaa ollut; viimeinen, viime
    Ostin uuden sängyn.
    Tämä mekko on kuin uusi.
    Se uusi elokuva pitäisi katsoa, onkohan siinä uusia hahmoja?
    Kaupungissa on avattu uusi ravintola.
    Hän on niin uusi täällä, ettei voi tuntea asiaa.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈuːsi/
  • tavutus: uu‧si

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

upouusi, uusaste, uusavuton, uuselintarvike uusfasismi, uusfasisti, uushankinta, uushopea, uusikuu, uusinvestointi, uusivuosi, uusjako, uusklassisismi, uuskolonialismi, uuskritiikki, uuskäyttö, uusköyhälistö, uusmerkintä, uusperhe, uusrealismi, uusrenessanssi, uusromantiikka, uusvanha, uusvienti

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • uusi Kielitoimiston sanakirjassa

VerbiMuokkaa

uusi

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uusia
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä uusia
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uusia
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uusia