Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

uusi (27) (komparatiivi uudempi, superlatiivi uusin) (taivutus[luo])

  1. iältään pieni (esine tai asia); vasta tai äskettäin ilmestynyt tai saatu; käyttämätön, vähän aikaa ollut; viimeinen, viime
    Ostin uuden sängyn.
    Tämä mekko on kuin uusi.
    Se uusi elokuva pitäisi katsoa, onkohan siinä uusia hahmoja?
    Kaupungissa on avattu uusi ravintola.
    Hän on niin uusi täällä, ettei voi tuntea asiaa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈuːsi/
  • tavutus: uu‧si

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

upouusi, uudenaikainen, uusaste, uusavuton, uuselintarvike uusfasismi, uusfasisti, uushankinta, uushopea, uusikuu, uusinvestointi, uusivuosi, uusjako, uusklassisismi, uuskolonialismi, uuskritiikki, uuskäyttö, uusköyhälistö, uusliberalismi, uusmerkintä, uusperhe, uusrealismi, uusrenessanssi, uusromantiikka, uusvanha, uusvienti

Aiheesta muualla muokkaa

  • uusi Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

uusi

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uusia
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä uusia
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uusia
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uusia