oppisi

  1. (taivutusmuoto) konditionaalin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä oppia
  2. (taivutusmuoto) aktiivin konditionaalin preesensin konnegaatiomuoto verbistä oppia

Substantiivi

muokkaa

oppisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta oppi
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta oppi
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta oppi
  4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta oppi
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin yksikön 2. persoonan possessiivimuoto sanasta oppi