Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

orastaa (53) (taivutus[luo])

  1. kasvaa maan pinnalle, oraalle
  2. näyttää kasvun alun merkkejä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈorɑst̪ɑːˣ/
  • tavutus: o‧ras‧taa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • orastaa Kielitoimiston sanakirjassa