oviaukko

Suomi

Substantiivi

oviaukko (1-A)

1. (rakennus) tavallisesti ovellinen kulkuaukko kahden tilan välillä

Ääntäminen

• IPA: /ˈoʋiˌɑu̯kːo/
• tavutus: o‧vi‧auk‧ko

Etymologia

yhdyssana sanoista ovi ja aukko

Käännökset

1. tavallisesti ovellinen kulkuaukko kahden tilan välillä

englanti: doorway

unkari: ajtónyílás

Liittyvät sanat

• ovi

Aiheesta muualla

• oviaukko Kielitoimiston sanakirjassa