Katso myös: ōvī
Wikipedia
Katso artikkeli Ovi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Ovi

Substantiivi

muokkaa

ovi (7)

  1. rakennuksen, huoneen tai muun sisätilan seinässä olevaan oviaukkoon sijoitettu avattava ja suljettava, monesti myös lukittava, saranoitu luukkumainen levymäinen elementti
  2. (kuvaannollisesti) keino tai tapa johonkin seuraukseen tai lopputulokseen päätymiseksi
    Onko olemassa ovi parempaan maailmaan?
    Ahkeruus on ovi menestykseen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈoʋi/, [ˈo̞ʋi]
  • tavutus: o‧vi

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • näyttää ovea
    1. käskeä poistumaan, ajaa tiehensä
  • kävellä päin ovea
    1. (kiertoilmaus, leikkimielinen) saada musta silmä
      Varo, ettet päin ovea kävele, kun siellä yksinäs ulkona toikkaroit!
  • suljettujen ovien takana
    1. yleisöltä ja tiedotusvälineiltä salassa
      ACTA-sopimusta valmisteltiin vuosia suljettujen ovien takana, piilossa toimittajilta , kansanedustajilta ja kansalaisilta.
    2. yleisöltä suljetusta oikeudenkäynnistä
      Seksuaalirikoksia käsitellään usein suljettujen ovien takana.
  • ovista ja ikkuinoista
    1. paljon (monelta taholta)
      Tilauksia tulee ovista ja ikkunoista.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ovi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 134 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ovī

  1. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta ovis
  2. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta ovis

Substantiivi

muokkaa

ōvī

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta ovum

Pukapuka

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ovi

  1. käärme