paikoin

Suomi

Adverbi

paikoin

1. osassa jotakin aluetta, paikoitellen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑi̯koi̯n/
• tavutus: pai‧koin

Liittyvät sanat

• paikka paikoin, siellä täällä, paikoittain

Substantiivi

paikoin

1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta paikka

Substantiivi

paikoin

1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta paikko

Verbi

paikoin

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä paikkoa

Aiheesta muualla

• paikoin Kielitoimiston sanakirjassa