peeveli
Suomi muokkaa
Interjektio muokkaa
peeveli
- lievähkö kirosana tai voivottelu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpeːʋeli/
- tavutus: pee‧ve‧li
Etymologia muokkaa
- Sana on lainattu varhaisruotsista, jossa sana böfvel merkitsi paholaista ja pyöveliä. Siitä on sekä suomessa että ruotsissa useita eri variantteja ja se on lainattu suomeen myös asussa pyöveli.[1] Peevelin ensiesiintymä suomen kirjakielessä on vuonna 1787 ilmestyneessä Christfrid Gananderin sanakirjassa Nytt Finskt Lexicon II–III.[2]
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Substantiivi muokkaa
peeveli (6)
Aiheesta muualla muokkaa
- peeveli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 891–892. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 189. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.