peilailla

Suomi

Verbi

peilailla (67) (taivutus[luo])

1. katsella itseään peilistä

   Lapset peilailevat itseään ja peilaantuvat pelleillen ikkunoista ja peileistä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpei̯lɑilːɑ/

Etymologia

johdos verbistä peilata (vartalo peila- + johdin -il:ile- + verbintunnus -la)

Käännökset

1. katsella itseään peilistä

Ks. peilata

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: peilaileminen

Aiheesta muualla

• peilailla Kielitoimiston sanakirjassa