piikata

Suomi

Verbi

piikata (73-A) (taivutus[luo])

1. murtaa betonia; meisselillä ja moskalla tai piikkauskoneella

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːkɑt̪ɑˣ/
• tavutus: pii‧ka‧ta

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: piikkaaminen, piikkaus

Aiheesta muualla

• piikata Kielitoimiston sanakirjassa