Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

pinnata (73) (taivutus[luo]) (y. 1. p: pinnaan)

  1. olla pois (yl. koulusta) ilman lupaa, lintsata
  2. tehdä huolimattomasti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpinːɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: pin‧na‧ta

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta pinna. Nykymerkitys on 1900-luvulta.[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • pinnata Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

pinnata (73-J) (taivutus[luo]) (y. 1. p: pintaan)

  1. pinnoittaa

Viitteet muokkaa

  1. Kirsti Aapala: Pinnata Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.3.2020.