Suomi muokkaa

Adverbi muokkaa

piruuttaan

  1. (alatyyliä) ilkeän luonteenlaatunsa tähden, pahansuopuuttaan
    Minä lapseton varasin kesälomani ihan piruuttaan heinäkuun ajaksi. (keskustelukommentti, vauva.fi)
  2. (alatyyliä, harvinainen) huvikseen; mielenkiinnosta
    Seuraavana syksynä bändi oli laittanut tuon jutun raideriin ihan piruuttaan, vain nähdäkseen onko järjestäjä lukenut sen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpiruːt̪ːɑːn/
  • tavutus: pi‧ruut‧taan

Taivutus muokkaa

Puhekielessä toisinaan taipumaton.

persoona yksikkö monikko
1. piruuttani piruuttamme
2. piruuttasi piruuttanne
3. piruuttaan
piruuttansa







Substantiivi muokkaa

piruuttaan

  1. (taivutusmuoto) partitiivin yksikön 3. persoonan omistusmuoto sanasta piruus
  2. (taivutusmuoto) partitiivin monikon 3. persoonan omistusmuoto sanasta piruus