Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

piruus (40) (40)

  1. (arkikieltä, kuvaannollisesti) pahantahtoisuus, ilkeys
    Ihmisen piruus on vain pahansuopuutta, mutta…
  2. (uskonto) (henkiolennosta) se, että on hengellisesti saastainen
    …demonien piruus on totaalisen konkreettista.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piruus piruudet
genetiivi piruuden piruuksien
partitiivi piruutta piruuksia
akkusatiivi piruus;
piruuden
piruudet
sisäpaikallissijat
inessiivi piruudessa piruuksissa
elatiivi piruudesta piruuksista
illatiivi piruuteen piruuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi piruudella piruuksilla
ablatiivi piruudelta piruuksilta
allatiivi piruudelle piruuksille
muut sijamuodot
essiivi piruutena piruuksina
translatiivi piruudeksi piruuksiksi
abessiivi piruudetta piruuksitta
instruktiivi piruuksin
komitatiivi piruuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo piruude-
vahva vartalo piruute-
konsonantti-
vartalo
piruut-