ilkeys
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- se, että on ilkeä
- sävyltään ilkeä kommentti tai sanominen
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈilkeys/ tai /ˈilkey̯s/
- tavutus: il‧ke‧ys / il‧keys
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilkeys | ilkeydet |
| genetiivi | ilkeyden | ilkeyksien |
| partitiivi | ilkeyttä | ilkeyksiä |
| akkusatiivi | ilkeys; ilkeyden |
ilkeydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilkeydessä | ilkeyksissä |
| elatiivi | ilkeydestä | ilkeyksistä |
| illatiivi | ilkeyteen | ilkeyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilkeydellä | ilkeyksillä |
| ablatiivi | ilkeydeltä | ilkeyksiltä |
| allatiivi | ilkeydelle | ilkeyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilkeytenä | ilkeyksinä |
| translatiivi | ilkeydeksi | ilkeyksiksi |
| abessiivi | ilkeydettä | ilkeyksittä |
| instruktiivi | – | ilkeyksin |
| komitatiivi | – | ilkeyksine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
sanan ilkeä vartalosta ilke- ja suffiksista -ys
KäännöksetMuokkaa
1. se, että on ilkeä
|
Aiheesta muuallaMuokkaa
- ilkeys Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40