polveutua

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

polveutua (52-F) (taivutus)

  1. olla jonkun jälkeläinen; olla syntyisin, peräisin jo(i)staku(i)sta, jostakin suvusta tai kansasta taikka joltakin seudulta tms.
    Polveudun eräästä aatelissuvusta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • tavutus: pol‧veu‧tu‧a / pol‧ve‧u‧tu‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa