polveutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapolveutuminen (38)
- teonnimi verbistä polveutua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | polveutuminen | polveutumiset |
genetiivi | polveutumisen | polveutumisten polveutumisien |
partitiivi | polveutumista | polveutumisia |
akkusatiivi | polveutuminen; polveutumisen |
polveutumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polveutumisessa | polveutumisissa |
elatiivi | polveutumisesta | polveutumisista |
illatiivi | polveutumiseen | polveutumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polveutumisella | polveutumisilla |
ablatiivi | polveutumiselta | polveutumisilta |
allatiivi | polveutumiselle | polveutumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polveutumisena (polveutumisna) |
polveutumisina |
translatiivi | polveutumiseksi | polveutumisiksi |
abessiivi | polveutumisetta | polveutumisitta |
instruktiivi | – | polveutumisin |
komitatiivi | – | polveutumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | polveutumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
polveutumis- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Artikkeli 322 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa