Katso myös: pötkiä

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

potkia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivi sanasta potka

Verbi muokkaa

potkia (61) (taivutus[luo])

  1. potkaista toistuvasti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpot̪kiɑˣ/
  • tavutus: pot‧ki‧a

Etymologia muokkaa

Johdos jalan alaosaa merkitsevästä sanasta potka.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • potkia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004