Katso myös: pötkiä

Substantiivi

muokkaa

potkia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta potka

potkia (61) (taivutus[luo])

  1. potkaista toistuvasti

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpot̪kiɑˣ/
  • tavutus: pot‧ki‧a

Etymologia

muokkaa

Johdos jalan alaosaa merkitsevästä sanasta potka (vartalo potk|a- + -i- + -a).[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • potkia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004