potka
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaapotka (10)
- lihateknologinen nimitys, jota käytetään nisäkkään polvi- ja nilkkanivelien välisestä osasta. Sen mukaan onko kyseessä etu- vai takajalka, voidaan puhua etupotkasta tai takapotkasta.
- Sian potkaa nimitetään tavallisesti kinkuksi.
- Kauppias sahasi naudan potkan sopiviksi viipaleiksi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpot̪kɑ/
- tavutus: pot‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | potka | potkat |
genetiivi | potkan | potkien (potkain) |
partitiivi | potkaa | potkia |
akkusatiivi | potka; potkan |
potkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | potkassa | potkissa |
elatiivi | potkasta | potkista |
illatiivi | potkaan | potkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | potkalla | potkilla |
ablatiivi | potkalta | potkilta |
allatiivi | potkalle | potkille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | potkana | potkina |
translatiivi | potkaksi | potkiksi |
abessiivi | potkatta | potkitta |
instruktiivi | – | potkin |
komitatiivi | – | potkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | potka- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. lihateknologinen nimitys, jota käytetään nisäkkään polvi- ja nilkkanivelien välisestä osasta
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- potka Kielitoimiston sanakirjassa