potkut
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
potkut (1) (monikollinen)
- (arkikieltä) erottaminen työstä, koulusta, alasta, asemasta; työsuhteen purku/purkaminen
- Riku sai potkut pinnaamisen vuoksi.
- (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta potku
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (slangia) fudut