puolijohde

Suomi

Substantiivi

puolijohde

1. (fysiikka, elektroniikka) kiinteä aine, joka sähkönjohtavuudeltaan sijoittuu eristeen ja johtimen välille; hyvin merkittäviä elektroniikan komponenttien raaka-aineita

   Kylmässä lämpötilassa puolijohteen sähkönjohtavuus vastaa eristeen johtavuutta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuo̯liˌjohdeˣ/
• tavutus: puo‧li‧joh‧de

Etymologia

yhdyssana sanoista puoli ja johde

Käännökset

1. puolijohde

bulgaria: полупроводник englanti: semiconductor

turkki: yarı iletken venäjä: полупроводник m.

Liittyvät sanat

• aukko, elektroni
• eriste, johde
• seostaa, seostettu
• sähkönjohtavuus
• puolijohdekomponentti, puolijohderajapinta

Yhdyssanat

puolijohdediodi, puolijohdekomponentti, puolijohdetekniikka

Aiheesta muualla

• puolijohde Kielitoimiston sanakirjassa
• puolijohde Tieteen termipankissa