rähinä

Suomi

Substantiivi

rähinä (12)

1. tappelu, metakka

   Rähinä taksijonossa päättyi puukotukseen (hs.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈræhinæ/
• tavutus: rä‧hi‧nä

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• rähinäkänni, rähinäremmi, rähinäviina

Idiomit

• täysi rähinä (päällä) – suuri kiista, sanaharkka / innokas tekeminen

Aiheesta muualla

• rähinä Kielitoimiston sanakirjassa