tappelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kahden henkilön tai joukon fyysinen yhteenotto, kahakka, usein ilman aseita tai vain kädessä pidettävin välinein
- Joudut aina tappeluun humalassa! Pitäisikö katsoa peiliin...
- Helsingissä oli eri kaupunginosien jengien tappeluita jo sata vuotta sitten.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑpːelu/
- tavutus: tap‧pe‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tappelu | tappelut |
| genetiivi | tappelun | tappelujen tappeluiden tappeluitten |
| partitiivi | tappelua | tappeluita tappeluja |
| akkusatiivi | tappelu; tappelun |
tappelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tappelussa | tappeluissa |
| elatiivi | tappelusta | tappeluista |
| illatiivi | tappeluun | tappeluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tappelulla | tappeluilla |
| ablatiivi | tappelulta | tappeluilta |
| allatiivi | tappelulle | tappeluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tappeluna | tappeluina |
| translatiivi | tappeluksi | tappeluiksi |
| abessiivi | tappelutta | tappeluitta |
| instruktiivi | – | tappeluin |
| komitatiivi | – | tappeluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tappelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. kahden henkilön tai joukon taistelu vastakkain, kahakka, usein ilman aseita tai vain kädessä pidettävin välinein
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaajoukkotappelu, katutappelu, koiratappelu, kukkotappelu, kylätappelu, nyrkkitappelu, puukkotappelu, tappeluhalu, tappelukukko, tappelunhalu, tappelupukari
Aiheesta muualla
muokkaa- tappelu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2