tappelu
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- kahden henkilön tai joukon fyysinen yhteenotto, kahakka, usein ilman aseita tai vain kädessä pidettävin välinein
- Joudut aina tappeluun humalassa! Pitäisikö katsoa peiliin...
- Helsingissä oli eri kaupunginosien jengien tappeluita jo sata vuotta sitten.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈt̪ɑpːelu/
- tavutus: tap‧pe‧lu
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tappelu | tappelut |
| genetiivi | tappelun | tappelujen tappeluiden tappeluitten |
| partitiivi | tappelua | tappeluita tappeluja |
| akkusatiivi | tappelu; tappelun |
tappelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tappelussa | tappeluissa |
| elatiivi | tappelusta | tappeluista |
| illatiivi | tappeluun | tappeluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tappelulla | tappeluilla |
| ablatiivi | tappelulta | tappeluilta |
| allatiivi | tappelulle | tappeluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tappeluna | tappeluina |
| translatiivi | tappeluksi | tappeluiksi |
| abessiivi | tappelutta | tappeluitta |
| instruktiivi | – | tappeluin |
| komitatiivi | – | tappeluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tappelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
KäännöksetMuokkaa
1. kahden henkilön tai joukon taistelu vastakkain, kahakka, usein ilman aseita tai vain kädessä pidettävin välinein
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
joukkotappelu, katutappelu, koiratappelu, kukkotappelu, kylätappelu, nyrkkitappelu, puukkotappelu, tappeluhalu, tappelukukko, tappelunhalu, tappelupukari
Aiheesta muuallaMuokkaa
- tappelu Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2