koiratappelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoiratappelu
- kamppailulaji, jossa toisiaan vastaan ottelee kaksi tarkoitusta varten harjoitettua koiraa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koiratappelu | koiratappelut |
genetiivi | koiratappelun | koiratappelujen koiratappeluiden koiratappeluitten |
partitiivi | koiratappelua | koiratappeluita koiratappeluja |
akkusatiivi | koiratappelu; koiratappelun |
koiratappelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koiratappelussa | koiratappeluissa |
elatiivi | koiratappelusta | koiratappeluista |
illatiivi | koiratappeluun | koiratappeluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koiratappelulla | koiratappeluilla |
ablatiivi | koiratappelulta | koiratappeluilta |
allatiivi | koiratappelulle | koiratappeluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | koiratappeluna | koiratappeluina |
translatiivi | koiratappeluksi | koiratappeluiksi |
abessiivi | koiratappelutta | koiratappeluitta |
instruktiivi | – | koiratappeluin |
komitatiivi | – | koiratappeluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | koiratappelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista koira ja tappelu
Käännökset
muokkaa1. kamppailulaji, jossa toisiaan vastaan ottelee kaksi tarkoitusta varten harjoitettua koiraa
|