radikalisoituminen

Suomi

Substantiivi

radikalisoituminen (38)

1. prosessi, jossa yksilö tai ryhmä kehittää tai omaksuu radikaaleja tai äärimmäisiä poliittisia, sosiaalisia tai uskonnollisia asenteita ja uskomuksia sekä tarvittaessa hyväksyy vastaavan ideologian
2. edellisen lopputulos
3. (kemia) reaktio, jossa funktionaalinen ryhmä yhtyy vapaaseen radikaaliin siten, että lopputuloskin on vapaa radikaali

Etymologia

verbi radikalisoitua (vahva vartalo radikalisoitu-) + johdin -minen

Käännökset

1., 2. ja 3. kaikki merkitykset

englanti: (brittienglantia) radicalisation, (amerikanenglantia) radicalization espanja: radicalización f. katalaani: radicalització f. ruotsi: radikalisering

saksa: Radikalisierung f. venäjä: радикализа́ция (radikalizátsija) f. viro: radikaalistumine