radikaali

Suomi

Adjektiivi

radikaali (5) (komparatiivi radikaalimpi, superlatiivi radikaalein) (taivutus [luo])

1. juurisyitä korjaava, juurisyihin puuttuva

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑdiˌkɑːli/
• tavutus: ra‧di‧kaa‧li

Liittyvät sanat

• kumouksellinen

Vastakohta

• maltillinen

Johdokset

• adverbit: radikaalisti
• substantiivit: radikaalius

Substantiivi

radikaali (5)

1. laittomuudet tai väkivallan hyväksyvä aktivisti; äärimmäisyysmies, äärimmäisyysihminen
2. (matematiikka) juurilauseke
3. (kemia) atomi tai molekyyli, jolla on pariton määrä elektroneja (yleensä seitsemän) uloimmalla elektronikuorella ja siten pariton elektroni
4. (kielitiede) kiinalaisten merkkien tai japanin kanjien osa, joiden perusteella merkkien luokittelu tapahtuu
5. (fonetiikka) kielen juurella (eli aivan kielen takaosalla) tuotettu äänne, faryngaali tai epiglottaali

Etymologia

• latinan sanasta radicalis (’juureen liittyvä’, ’juurisyihin menevä’) < sanasta radix (’juuri’)

Käännökset

1. äärimmäisyysmies, äärimmäisyysihminen

englanti: radical

Liittyvät sanat

• radikalismi
• radikalisti
• ikonoklasti

Johdokset

• verbit: radikalisoitua

Yhdyssanat

• happiradikaali, partaradikaali, radikaalileikkaus

• radikaalioikeisto
• radikaalivasemmisto

Sanaliitot

• vapaa radikaali

Aiheesta muualla

• radikaali Kielitoimiston sanakirjassa