faryngaali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaafaryngaali (5)
- (fonetiikka) äänne, joka muodostuu kielentyven ja kurkunpään takaosan välillä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈfɑryŋːɑːli]
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | faryngaali | faryngaalit |
| genetiivi | faryngaalin | faryngaalien (faryngaalein) |
| partitiivi | faryngaalia | faryngaaleja |
| akkusatiivi | faryngaali; faryngaalin |
faryngaalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | faryngaalissa | faryngaaleissa |
| elatiivi | faryngaalista | faryngaaleista |
| illatiivi | faryngaaliin | faryngaaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | faryngaalilla | faryngaaleilla |
| ablatiivi | faryngaalilta | faryngaaleilta |
| allatiivi | faryngaalille | faryngaaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | faryngaalina | faryngaaleina |
| translatiivi | faryngaaliksi | faryngaaleiksi |
| abessiivi | faryngaalitta | faryngaaleitta |
| instruktiivi | – | faryngaalein |
| komitatiivi | – | faryngaaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | faryngaali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. äänne, joka muodostuu kielentyven ja kurkunpään takaosan välillä.
|
|