reo

Espanja

Adjektiivi

reo m., rea f. (monikko reos m., reas f.)

1. syytetty
2. syyllinen

Etymologia

• latinan reus (DRAE)

Substantiivi

reo m., rea f. (monikko reos m., reas f.)

1. syytetty (oikeudenkäynnissä)

Substantiivi

reo

1. vuoro pelissä

Etymologia

katalaanin reu << gootin *rēths (DRAE)

Italia

Adjektiivi

reo m., rea[luo] f. (monikko rei[luo] m., ree f.[luo])

1. syyllinen

Latina

Substantiivi

reō

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta reus
2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta reus