satuilla

Suomi

Verbi

satuilla (67) (taivutus[luo])

1. keksiä tai kertoa perättömiä tarinoita

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑt̪ui̯lːɑˣ/
• tavutus: sa‧tuil‧la

Etymologia

• johdos verbistä satu (vahva vartalo satu- + johdin -il:ile- + verbintunnus -la)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: satuileminen, satuilija, satuilu

Aiheesta muualla

• satuilla Kielitoimiston sanakirjassa