satuileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasatuileminen (38)
- teonnimi verbistä satuilla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | satuileminen | satuilemiset |
genetiivi | satuilemisen | satuilemisten satuilemisien |
partitiivi | satuilemista | satuilemisia |
akkusatiivi | satuileminen; satuilemisen |
satuilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | satuilemisessa | satuilemisissa |
elatiivi | satuilemisesta | satuilemisista |
illatiivi | satuilemiseen | satuilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | satuilemisella | satuilemisilla |
ablatiivi | satuilemiselta | satuilemisilta |
allatiivi | satuilemiselle | satuilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | satuilemisena (satuilemisna) |
satuilemisina |
translatiivi | satuilemiseksi | satuilemisiksi |
abessiivi | satuilemisetta | satuilemisitta |
instruktiivi | – | satuilemisin |
komitatiivi | – | satuilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | satuilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
satuilemis- |