signo

Espanja

Substantiivi

signo m. (monikko signos)

1. merkki

   el ~ de igualdad yhtäsuuruusmerkki

Etymologia

latinan sanasta signum (DRAE)

Esperanto

Substantiivi

signo (yks. akk. signon; mon. signoj, mon. akk. signojn)

1. merkki

Ido

Substantiivi

signo (yksikön akkusatiivi signon; monikko signi, monikon akkusatiivi signin)

1. merkki

Latina

Substantiivi

signō

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta signum
2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta signum

Verbi

signō (I) (akt. prees. inf. signāre,ind. perf. y. 1. p. signāvī, part. perf. signātus) (taivutus[luo])

1. merkitä, tehdä merkki jhk
2. leimata