Substantiivi

muokkaa

silkko

  1. Suomessa nälkävuosina (1866–1868) ravintona käytetty petusta valmistettava leipä, jossa ei ole yhtään ruisjauhoa tai muutakaan viljaa; vähiten arvostettu hätäruoka nälkävuosina, pettuleipää vähemmän arvostettu
    Silkkoa käytettiin vain pahimmaan puutteen aikana.
    Moni on kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Liittyvät sanat

muokkaa