sivukierre

Suomi

Substantiivi

sivukierre (48-K)

1. vaakasuora kierre, jossa kappale kiertyy geometrisen akselinsa ympäri etenemisliikkeensä suuntaan nähden sivuttain, kohtisuorassa kulmas­sa painovoiman vaikutussuuntaan
2. pystysuora kierre, jossa kappale kiertyy geometrisen akselinsa ympäri sivuttain, kohtisuorassa kulmassa etenemisliikkeensä suuntaan nähden

Ääntäminen

• IPA: /ˈsiʋuˌkie̯rːeˣ/
• tavutus: si‧vu‧kier‧re

Etymologia

• yhdyssana sanoista sivu ja kierre

Käännökset

1. kappaleen etenemissuuntaan nähden sivuttainen kierre

englanti: sidespin ruotsi: sidospinn n.

saksa: Seitwärtsdrall m. tšekki: boční spin m.

Liittyvät sanat

• alakierre, yläkierre