kierre
Suomi
muokkaa

Substantiivi
muokkaa- itsensä ympäri kiertävä käyrä
- kartio- tai lieriöpintaa ympäri kiertävä käyrä, lieriön geodeettinen viiva
- ruuvin kierre
- (kuvaannollisesti, negatiivisissa yhteyksissä) itseään ruokkiva kehä; tilanne, jossa asian huono tila saa sen edelleen huononemaan
- velkakierre, juomakierre
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkie̯rːeˣ/
- tavutus: kier‧re
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kierre | kierteet |
genetiivi | kierteen | kierteiden kierteitten |
partitiivi | kierrettä | kierteitä |
akkusatiivi | kierre; kierteen |
kierteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kierteessä | kierteissä |
elatiivi | kierteestä | kierteistä |
illatiivi | kierteeseen | kierteisiin kierteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kierteellä | kierteillä |
ablatiivi | kierteeltä | kierteiltä |
allatiivi | kierteelle | kierteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kierteenä | kierteinä |
translatiivi | kierteeksi | kierteiksi |
abessiivi | kierteettä | kierteittä |
instruktiivi | – | kiertein |
komitatiivi | – | kierteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiertee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kierret- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kierteellinen, kierteinen
Yhdyssanat
muokkaaalakierre, huippukierre, inflaatiokierre, juomakierre, kierreharja, kierrehyppy, kierrejousi, kierrekaira, kierrekansi, kierrekansio, kierrekantinen, kierrekiinnitys, kierrekorkki, kierrelaukaus, kierrelehtiö, kierreleuka, kierreliitin, kierrelyönti, kierremutteri, kierrepallo, kierrepora, kierreportaat, kierrepultti, kierrepää, kierreside, kierretappi, kierretulkki, kierretulppa, kierretyökalu, kierreura, kierrevatkain, ruuvikierre, ryyppykierre, sisäkierre, sivukierre, syöksykierre, ulkokierre, vaakakierre, varustelukierre, vekselikierre, velkakierre, yläkierre
Aiheesta muualla
muokkaa- kierre Kielitoimiston sanakirjassa