Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jenka (9-G) (monikko jengat)

  1. (tekniikka, arkikieltä) kierre, kierteet
    Pultista on väännetty jengat pilalle.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjeŋkɑ/, [ˈje̞ŋkɑ̝]
  • tavutus: jen‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jenka jengat
genetiivi jengan jenkojen
(jenkain)
partitiivi jenkaa jenkoja
akkusatiivi jenka;
jengan
jengat
sisäpaikallissijat
inessiivi jengassa jengoissa
elatiivi jengasta jengoista
illatiivi jenkaan jenkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jengalla jengoilla
ablatiivi jengalta jengoilta
allatiivi jengalle jengoille
muut sijamuodot
essiivi jenkana jenkoina
translatiivi jengaksi jengoiksi
abessiivi jengatta jengoitta
instruktiivi jengoin
komitatiivi jenkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jenga-
vahva vartalo jenka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

slangisanasta jenga << ruotsin kielestä, gänga

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

jenkapakka, jenkatappi, jenkaprikka

Aiheesta muualla muokkaa

  • jenka Kielitoimiston sanakirjassa