käyrä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakäyrä (10) (komparatiivi käyrempi, superlatiivi käyrin) (taivutus[luo])

- kaareva, ei-suora
- käyrät kurkut ja muhkuraiset porkkanat
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkæy̯ræ/
- tavutus: käy‧rä
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- käyrä Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaakäyrä (10)
- (geometria) viiva, joka ei ole kauttaaltaan suora
- Ympyräviiva on päättymätön käyrä.
- (arkikieltä) jatkuvan funktion kuvaaja
- Oskilloskooppi piirtää sinikäyrää.
- Pituus on tällä toisella kasvukäyrällä.
- (kuvaannollisesti) grillimakkara
- (kuvaannollisesti) lenkkimakkara
- (kuvaannollisesti) siitin
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | käyrä | käyrät |
genetiivi | käyrän | käyrien (käyräin) |
partitiivi | käyrää | käyriä |
akkusatiivi | käyrä; käyrän |
käyrät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | käyrässä | käyrissä |
elatiivi | käyrästä | käyristä |
illatiivi | käyrään | käyriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | käyrällä | käyrillä |
ablatiivi | käyrältä | käyriltä |
allatiivi | käyrälle | käyrille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | käyränä | käyrinä |
translatiivi | käyräksi | käyriksi |
abessiivi | käyrättä | käyrittä |
instruktiivi | – | käyrin |
komitatiivi | – | käyrine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | käyrä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- käyrä Kielitoimiston sanakirjassa