siitin
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (elimistö) urospuolen sukupuolielin; penis
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsiːt̪in/
- tavutus: sii‧tin
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siitin | siittimet |
| genetiivi | siittimen | siittimien siitinten |
| partitiivi | siitintä | siittimiä |
| akkusatiivi | siitin; siittimen |
siittimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siittimessä | siittimissä |
| elatiivi | siittimestä | siittimistä |
| illatiivi | siittimeen | siittimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siittimellä | siittimillä |
| ablatiivi | siittimeltä | siittimiltä |
| allatiivi | siittimelle | siittimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siittimenä (siitinnä) |
siittiminä |
| translatiivi | siittimeksi | siittimiksi |
| abessiivi | siittimettä | siittimittä |
| instruktiivi | – | siittimin |
| komitatiivi | – | siittimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siittime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siitin- | |
Etymologia muokkaa
Johdos verbistä siitä → siittää → siitin[1]
Käännökset muokkaa
1. urospuolen sukupuolielin; penis
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (alatyyliä) kyrpä, kulli, mulkku, molo
- (puhekieltä) muna, leka, jorma, heppi, meisseli, slerssi, slerba, kalu
- (lastenkieltä) pili, pippeli, kikkeli
Aiheesta muualla muokkaa
- siitin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
siitin
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä siittää
Viitteet muokkaa
- ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)