kokot

Katso myös: kököt

Suomi

Substantiivi

kokot

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta kokko

Tšekki

Substantiivi

kokot m.

1. (alatyyliä) mulkku (ihmisestä)

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	kokot	kokoti/kokotové
genetiivi	kokota	kokotů
datiivi	kokotu/kokotovi	kokotům
akkusatiivi	kokota	kokoty
vokatiivi	kokote	kokoti/kokotové
lokatiivi	kokotu/kokotovi	kokotech
instrumentaali	kokotem	kokoty

Etymologia

• sanasta kohout