sointukulku

Suomi

Substantiivi

sointukulku

1. (musiikki) sävellajissa mahdollisten sointujen etenemisjärjestys tietyssä musiikkikappaleessa

Ääntäminen

• IPA: /ˈsoi̯nt̪uˌkulku/
• tavutus: soin‧tu‧kul‧ku

Etymologia

yhdyssana sanoista sointu ja kulku

Käännökset

1. sointujen etenemisjärjestys

englanti: chord progression

ruotsi: ackordföljd yl.

Liittyvät sanat

• huippusointu

Synonyymit

• sointukierto