kulku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- liike
- Maan kulku radalla Auringon ympäri on nytkähtelevää.
- kulkeminen
- Syksyisellä jäällä kulku saattaa olla kohtalokasta.
- juoni, tapahtumien kuvaus
- Tapahtumien kulku oli seuraava...
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkul.ku/
- tavutus: kul‧ku
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kulku | kulut |
genetiivi | kulun | kulkujen |
partitiivi | kulkua | kulkuja |
akkusatiivi | kulku; kulun |
kulut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kulussa | kuluissa |
elatiivi | kulusta | kuluista |
illatiivi | kulkuun | kulkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kululla | kuluilla |
ablatiivi | kululta | kuluilta |
allatiivi | kululle | kuluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kulkuna | kulkuina |
translatiivi | kuluksi | kuluiksi |
abessiivi | kulutta | kuluitta |
instruktiivi | – | kuluin |
komitatiivi | – | kulkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kulu- | |
vahva vartalo | kulku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. liike
Ks. liike |
2. kulkeminen
Ks. liikkuminen |
3. juoni
Ks. juoni |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaajatuksenkulku, alikulku, kauttakulku, kehityskulku, kiertokulku, kulku-ura, kulkuaika, kulkuannostelija, kulkukauppa, kulkukauppias, kulkukissa, kulkukoira, kulkulupa, kulkumies, kulkuneuvo, kulkunopeus, kulkuoikeus, kulkupuhe, kulkupyörä, kulkureitti, kulkusaari, kulkusirkka, kulkusuunta, kulkusyvyys, kulkutapa, kulkutauti, kulkutie, kulkuvalo, kulkuvastus, kulkuvesi, kulkuvuoro, kulkuväline, kulkuväylä, kulunvalvonta, läpikulku, postinkulku, sointukulku, sävelkulku, tiedonkulku, voittokulku, ylikulku