Wikipedia
Katso artikkeli Solisluu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Solisluut

Substantiivi muokkaa

solisluu (18)

  1. rintalastan ja lapaluun välissä sijaitseva poikittainen luu (lat. clavicula)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsolisˌluː/
  • tavutus: so‧lis‧luu

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista solis ja luu, jossa solis tulee sanasta solki[1] oletettavasti kahden asian yhdistämismerkityksessä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

solisluuhengitys

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.