solki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- vyötä tai muuta nauhaa kiinni itsessään tai toisessa nauhassa pitävä kappale
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsolki/
- tavutus: sol‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | solki | soljet |
| genetiivi | soljen | solkien (solkein) |
| partitiivi | solkea | solkia |
| akkusatiivi | solki; soljen |
soljet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soljessa | soljissa |
| elatiivi | soljesta | soljista |
| illatiivi | solkeen | solkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soljella | soljilla |
| ablatiivi | soljelta | soljilta |
| allatiivi | soljelle | soljille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | solkena | solkina |
| translatiivi | soljeksi | soljiksi |
| abessiivi | soljetta | soljitta |
| instruktiivi | – | soljin |
| komitatiivi | – | solkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | solje- | |
| vahva vartalo | solke- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 7-L