Katso myös: sörkkiä

Substantiivi

muokkaa

sorkkia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivi sanasta sorkka

sorkkia (61-A) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) sormeilla, käpälöidä
  2. (murteellinen) kaivaa sorkilla

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsorkːiɑ/
  • tavutus: sork‧ki‧a

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sorkkia Kielitoimiston sanakirjassa