sorsia

Suomi

Substantiivi

sorsia

(taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta sorsa

Verbi

sorsia (61) (taivutus[luo])

(arkikieltä) sortaa, kohdella epäoikeudenmukaisesti

Ääntäminen

IPA: /ˈsorsiɑˣ/
tavutus: sor‧si‧a

Etymologia

Sortaa-verbillä on aiemmin ollut rinnakkainen -si-päätteinen imperfektimuoto (sorsi) yleisemmän muodon sorti ohella (ns. -ti/-si -vaihtelu). -Si-loppuisesta muodosta on sittemmin kielessä kehittynyt luokan 61 mallin mukaan (salli -> sallia) päättely, että perusmuoto voisi olla sorsia. Täten verbin sortaa imperfektimuoto sorsi on harvinainen, vaikka sortaa-verbin taivutustyyppi onkin 55 (soutaa -> souti/sousi).

Käännökset

1. sortaa, kohdella epäoikeudenmukaisesti

englanti: discriminate against, treat unequally

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: sorsiminen, sorsimo, sorsinta

Aiheesta muualla

sorsia Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 487 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa