stari

Katso myös: stáří

Esperanto

Verbi

stari

1. seisoa

Kroaatti

Adjektiivi

stari

1. (taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta star
2. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin ja vokatiivin määräinen maskuliinimuoto sanasta star
3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin määräinen eloton maskuliinimuoto sanasta star

Substantiivi

stȃrī m.

1. (slangia) isä

Ääntäminen

• IPA: /stâːriː/

Verbi

stari

1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä starjeti
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä starjeti

Verbi

stari

1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä stariti
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä stariti

Yläsorbi

Adjektiivi

stari

1. (taivutusmuoto) nominatiivin maskuliinin persoonamuodon monikko sanasta stary