supattaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaasupattaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- puhua kuiskaten
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsupɑt̪ːɑːˣ/
- tavutus: su‧pat‧taa
Etymologia
muokkaa- ilmeisesti venäjän шёпот, [ˈʂopət], "kuiskaus"
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: supattaminen, supatus
- verbit: supatella
Aiheesta muualla
muokkaa- supattaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C