supatus

Suomi

Substantiivi

supatus (39)

supattaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈsupɑt̪us/
tavutus: su‧pa‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	supatus	supatukset
genetiivi	supatuksen	supatusten supatuksien
partitiivi	supatusta	supatuksia
akkusatiivi	supatus; supatuksen	supatukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	supatuksessa	supatuksissa
elatiivi	supatuksesta	supatuksista
illatiivi	supatukseen	supatuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	supatuksella	supatuksilla
ablatiivi	supatukselta	supatuksilta
allatiivi	supatukselle	supatuksille
muut sijamuodot
essiivi	supatuksena	supatuksina
translatiivi	supatukseksi	supatuksiksi
abessiivi	supatuksetta	supatuksitta
instruktiivi	–	supatuksin
komitatiivi	–	supatuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	supatukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	supatus-

Etymologia

johdos verbistä supattaa (supat- + -us)

Käännökset

1. supattaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

supatus Kielitoimiston sanakirjassa