töhriä (61) (taivutus[luo])

  1. liata; tuhria, sotkea, sotata
    Pojat olivat töhrineet vaatteensa maalatessaan.
    Mannerheimin muistolaatta Pietarissa on toistuvasti töhritty punaisella maalilla.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪øhriæˣ/
  • tavutus: töh‧ri‧ä

Etymologia

muokkaa

frekventatiivijohdos verbistä töhrätä (johdin -i-) [1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys