Katso myös: Talonpoika

Suomi Muokkaa

Substantiivi Muokkaa

talonpoika (10-D)

  1. maanviljelijäväestön edustaja, erityisesti aatteeltaan, yleensä viljelmän tai tilan omistaja, maamies
    Varhemmin säätyjärjestelmässä talonpoika oli hallitsemaansa maata työkseen viljelevä mies.
  2. (šakki, harvinainen) sotilas

Ääntäminen Muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑlonˌpoi̯kɑ/
  • tavutus: ta‧lon‧poi‧ka

Käännökset Muokkaa

Liittyvät sanat Muokkaa

Aiheesta muualla Muokkaa