Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

tarrautua (52-F) (taivutus[luo])

  1. liimautua, tarttua
  2. (kuvaannollisesti) tarttua tiukasti

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: tar‧rau‧tu‧a / tar‧ra‧u‧tu‧a

Etymologia muokkaa

refleksiivijohdos verbistä tarrata

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa