tarttua
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatarttua (52-C) (taivutus[luo])
- ottaa kiinni
- Hän tarttui minua kädestä.
- jäädä kiinni, kiinnittyä
- Likaa tarttui vaatteisiin.
- (sairaudesta) levitä yksilöstä toiseen
- Flunssa tarttuu herkästi käsien kautta.
- kiinnittää huomiota, vastata johonkin, tehdä asialle jotakin
- Hänen olisi kannattanut tarttua esitettyyn kysymykseen.
- Opettaja ei tarttunut koulukiusaamiseen lainkaan.
- Hän ei tarttunut ajoissa ilmenneisiin ongelmiin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑrt̪ːuɑˣ/
- tavutus: tart‧tu‧a
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tarttua Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1158 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”tarttua”.
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”tarrata”.