tarttua (52-C) (taivutus[luo])

  1. ottaa kiinni
    Hän tarttui minua kädestä.
  2. jäädä kiinni, kiinnittyä
    Likaa tarttui vaatteisiin.
  3. (sairaudesta) levitä yksilöstä toiseen
    Flunssa tarttuu herkästi käsien kautta.
  4. kiinnittää huomiota, vastata johonkin, tehdä asialle jotakin
    Hänen olisi kannattanut tarttua esitettyyn kysymykseen.
    Opettaja ei tarttunut koulukiusaamiseen lainkaan.
    Hän ei tarttunut ajoissa ilmenneisiin ongelmiin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑrt̪ːuɑˣ/
  • tavutus: tart‧tu‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

tarttumaelin, tarttumajalka, tarttumalaite, tarttumapinta, tarttumisheijaste, tarttumislelu, tarttumisrefleksi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tarttua Kielitoimiston sanakirjassa