tartuttaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
tartuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- (taudista) saada tarttumaan; aiheuttaa tartunta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ɑrt̪ut̪ːɑːˣ/
- tavutus: tar‧tut‧taa
Etymologia muokkaa
kausatiivijohdos verbistä tarttua
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: tartuttaja, tartutus
Aiheesta muualla muokkaa
- tartuttaa Kielitoimiston sanakirjassa